Se peiton kuvatus, vihdoin!.

Eli tilkkupeitto, ilman mitään väli kangasta, ainakin vielä. Kankaat Ikeasta jostain pala korista. Tässä koitin ensimmäistä kertaa eläessäni sitä kangas leikkuria ja musta tuosta tuli oikein hauska. Värit on vähän mitä on kuvan mukaan, mutta antaa osviittaa ainakin

Mutta tää nyt oli tälläinen pikapika postaus koska ensimmäisen keksipäivän jälkeen voisin sanoa, että vähän olen pettynyt ja sitä vois mennä nukkumaan pois. Niin ja jos aamusta jaksais vermon kirppikselle suunnata, ni olis enemmän ku hyvä. Pitänee muistaa käydä automaatilla vain eka.. Hooh.

Tuli heti mieleen muumin(?) ja niiskun vuoropuhelu -Se toimii! Sittenkin! -No tottakai se toimii...

Eli kamera, tietokone ongelmia tuli tänään ratkottua, ja eihän ne kuvat olleet mihinkään kadonnut. Totesin sitten, että ne alkuperäiset olivat muutenkin paljon kivemmat kuin eilen otetut ja nyt kun niitä aloin sähköpostista tonkia auki, niin eipä ne sielä asti olleetkaan  No, kuten todettua, en tule toimeen atk juttujen kanssa ja taas se vaan todistettiin. Kattoo jos kotona sitten jaksan sen lisätä.

Luin tuossa jotain ilmaislehteä, olisko ollut pirkan ehkäpä... Mutta siinä oli joka tapauksessa listattu takkeja, joita joka nainen tarvitsisi ainakin yhden. Syy shopata=Kyllä! Tällä hetkellä omistan muutaman hassun talvitakin, sade takkeja 2 (emt minkä takia), pari farkku takkia ja yhden mokka rotsin, joka tosin on revennyt jo toistamiseen. Siihen syytän ihan heikkoa materiaalia En muista koska olisin oikeasti viimeksi humalassa käppäillyt jostain kotio. No, kattoo jos mamma osaisi sen paikata. Itteltä välineet ja taito vähän hukassa tuollasen suhteen. Näin tarkemmin ajateltua, olen kovasti siihen takkiin kiintynyt. Ehkä siksi, että se tuli ostettua seppälän alennuksesta vahingossa samaan aikaan kun ukko sanoi ekaa kertaa (tosin puhelimessa) välittävänsä todella kovin musta. Olihan se todella halpa, alkuperäinen hinta oli 200 luokkaa, maksoin siitä 18 euroa ja se sopii äärettömän hyvin ison valkoisen huivin kanssa. Pakko sitä on sovittaa heti kotiin päästyäni, ei se päälläni ole ollut varmaan puoleen vuoteen ni nyt olisi aika. Syystakkia olenkin vailla..

Kuvan punainen takki on vaan Niin ihana! Mutta osaanko käyttää punasta takkia.. Sen saisi myös ruudullisena (ja mustana ja sinisenä=tylsiä), muttei hivele mun mieltymyskiä yhtään niin uniikisti kuin tuo punainen, kirkas ihana.. Punainen on vielä jopa 60%villaa eli uskoisin olevan lämmin.

Tämä puna/musta ruudullinen osuu myös sinne jonnekkin. Hieman tummempi punainen, eli uskoltaisin jopa tuollaisen harteilleni heittää. Saatavana myös puna/mustana.

Liilaan olen aina fanittanut, tosin pukeutumisessani se on jäänyt todella pahasti pois. Takki saisi olla ehkä Hieman tummempi, mutta uskoisin tuon olevan juuri oikein sävyinen mun leuan alle luonnossa.

Nuo siis by.Ellos.

Ja tuo ihastuttava harmaa/sinisävyinen kivasti koristeltu ihastus on Zoovillagesta. HUOM! Siinä on kyynärpää paikkaukset..

Musta valko lyhyt ruudullinen on myös muuten kiva, mutta valju muiden rinnalla. Tosin antaisi syyn hommata enemmän pirteitä isoja huiveja. Anttilasta. Pitkä on..Niin, pitkä. Mutta yltää samoille sijoille lyhyemmän mallisen kanssa, koska nuo taskut on vaan niin sopevat.

Asusteita oli ihan pakko tunkea samaan, ellos, nelly, bianco, h&m..

Toiveita kyllä taas riittää. Ensimmäistä kertaa olen tehnyt ainakin päätöksen etten osta mustaa takkia täksi talveksi jos jonkun ostan. Tai laukkua. Mutta kattoo nyt, pitääkö päätös vai onko se vaan jatkoa "teoriassa toimivaa" kansiota mieleni perukoilla. Yritän, sen jopa lupaan.

 

Ihana ukkonen, nyt kun näkyi oikein kunnon salamoitakin. Tosin tilanteesta puuttui kunnon kamera valo ilmiöiden talletukseen. Ehä joskus=näitä haaveita joidenka suhteen kokee olevansa liian köyhä aina. Eli ostanko mikron vai kameran? Mikron. Säästänkö uudempaan autoon vai ostanko uuden kameran? Auto. Eli joskus sitten.

Aloin tänään kirjoittamaan, koska vihdoin ja viimein sain kuvia siitä peitosta jonka tein öttiäiselle lapsuuden kotiin, jotta sillä olisi sitten tuttuja hajuja tuotavana tänne. Muistaakseni kirjoitin siitä jotain aiemminkin, mutta en mene vannomaan ja jostain johtuen, en jaksa tarkistaa. Syy ehkä tästä:Ottamani kuvat olivat kadonneet aina niin rakkaaseen bitti avaruuteen monien muiden kadonneiden juttujen luokse, niin tietokoneelta kuin kamerastakin. Kamerasta ne saattoi kyllä poistaa muiden kuvien ohella tuo ukon köriläskin.. Kuitenkin, reippaana ajattelin että otanpa samantien uudet kuvat ja lisäilen sitten. Öttiäinen änki jokaiseen, ainoa perheen jäsen joka edustaa joka kuvassa. Mutta ei se mitään, koska tuskin ketään haittaa jos pieni musta karvapallo tuijottaa oma peittonsa hampaiden välissä suloisesti suoraan kameraan? Joo, on se vielä suloinen.. No ei siinä, kamera kiinni koneeseen, uudestaan, uudestaan ja sitten "Vaihda Akku". Kyllä on taas hymy herkässä. Murh.. Kuvia tulossa..joskus..

Oli muuten öttiäinen tänään kokonaiset 6 tuntia ihan keskenään, radio seuranaan kotona eikä vieläkään ole paljastunut syötyjä sohvan kulmia tai mitään. Olen ylpeä! Ilo pissat sitten kyllä kulkikin aina sohvan nurkasta hissiin asti, mutta ne nyt oli odotettavissa ja nopeestihan ne konttasin lattialta.

(Joo, tiedän...Huoh...Näyttäisikin tuolta...Siivoisin useemmin, vaikka omaksi iloksi.)

Tuntuu kyllä vähän tyhmältä, mennä 20 kilometriä autolla paikkaan B, istua sielä 5 tunia ja tehdä jotain järkevää jopa ehkä yhteensä 3 minuuttia? Olisi edes palkka kohdillaan, mutta ei. Istutaan ja istutaan, tuijotetaan liikennetä ja istutaan. Olisin voinut ihan hyvin istua kotonaki, leikkiä öttiäisen kanssa ja tuijottaa telkkaria ja syödä salaattia sen sijaan. Oli sielä sentään mikro, jolla sai tehtyä popkornia. Himoitsin siitä asti ranskalaisia kun tajusin, että siitä olisi mäkkiin alle minuutin matka, kuola valuten yritin kokoaja miettiä muuta ja sitten jo ajattelinkin, että no voisin hakea pienet ranskalaiset, ihan vain olemisen ilosta. Mutta sitten, ajattelin bensan kulutusta, sitä kuinka tyhmää on mennä sellainen matka autolla ja, että kuinka kauan siinä kävellen kestäisi, öttiäinen yksin kotona... Mutta auto on tehty helpottamaan arkea, tai ainakin sillä idealla sitä käytän, se on käyttö esine? Tilanteen pelasti työkaveri, joka mäkkärin muki kädessä toivotti yön jatkot ja eittämättä painoi reilusti yli suositusten, missään mittakaavassa. En hakenut, mieli kyllä teki vielä kotiin päästyäkin, mutta en mennyt ja oon oikeestaan aika iloinen siitä. Tosin sitten soittelin ukolle, joka kertoi jostain hesen uutuudesta jota oli käynyt koittamassa.. Mulla on ranskalais/rasva vaje.

Ja kyllä, se on paha ja tarttuva vaje.. Anteeksi pyyntöni.

Mutta nyt riks raks ja poks nukkumaan.

Nyt on ilon aihetta, vaik oonki kipeenä koomannu (Akuutti ylähengitystietulehdus, eli ei mitää sikainfluenssaa onneks). Ensinnäki ötökkä tulee koito ihan koht, johan sitä on tullu ikävä ku se oli ekaa kertaa yön yli kylässä! Ihan hyvä et oli, niin sain ihan oikeesti vaan olla, ku suihkuunkaan en olis jaksanu eilen niin millään siinä kuumeessa. Tänää sit oonki käyny, et elämä voittaa taas.

Ja sit se ykkös uutinen, painan 58kg! Oon ollu yli 5 vuotta reilut 65kg, aina vähän yli ja vähän alle.. Ja nyt alle 60.. Vau. Toisaalta, eipä tätä oo tullu tavoteltuu tai mitään, mut on silti ihan kiva ylläri. Bmi on edelleen normaali, eli noin 22. Eipä tuota oikein muuten kyllä edes nää, paitsi et kaikis farkuis on pakko käyttää jo vyötä. No, senttejä enemmä haluisinki pois ku kiloja, ei kukaan mun vaakalukemia näe ensimmäisenä

Ehkäpä tästä lähtee taas kuntoilu, mikä on jääny niin retuperälle kuin olla ja voi, mitä ny ötökän kans käydää kävelemäs pari kertaa viikos muutama kilsa vähintään. Ja sit tietty ruokailun ja nukkumisen jälkeiset lenkit, mut ne nyt on aika lyhkäsii. Pitäis käydä useemmin tuol mettäs rämpimäs. Se vaan on niin harmi, et tuos vieres olis muuten ihan loistava metikkö, mihin saisin varmaan ukonki muutaman kerran mukaan, mut siel on hirveesti lasia. En todellakaan vie ötökkää semmoseen paikkaan ehdointahdoin. Sit pitäis löytää joku sopiva agility paikka jossa voitais alkaa kaveri parin kanssa käymään. Onhan öttiäinen viel aika pieni, mut ei se säikähdä isojakaan lenkkejä ni tekis hyvää sille päästä hyppimään ja riehumaan enempi. Meidä vaava.. Nojoo. Pakko alkaa vähän siivoo ennen ku se tulee kotio, syö muuten kaikki mahdolliset nenäliinat joihi ylettää heti ensimmäisenä.

Nii ja on mul kolmaski ilon aihe, ukko tulee huomen kotio kans <3 ♦

Huoh! Tässä blogissa kun on nuo vihreät ihanuudet valkoisin pilkuin, ja kun käyn niitä säännöllisin väliajoin aina täältä katsomassa, niin päätin paneutua vihdoin kenkä asiaan, joka on vähintään mielenkiintoinen... Omistan kenkiä reilusti, mutta valtaosa on balleriinoja, tai ainakin suurelta osin sellaiset, punaiset, skottiruudulliset punaisen, vaalenpunaiset, valkoiset, siniset kukkasin, vihreät pilkuilla.. Niitä riittää. Ja mies kun katsoo yllättäen enemmän määrää kuin laatua, niin mulla on ongelma. En omista kuin yhdet mitenkään siistit "talvikengät", ne on saappaat, kylmät ja pirun liukkaat. Olen kovasti perustellut jo itselleni uusien ostamista, mutta mutta.. Ei se ole niin yksinkertaista, koska nyt vaihtoehtoja on suorastaan mahdottoman paljon ja mitä enemmän kaivan niitä netin syövereistä niin sitä enemmän löydän kaikkia muitakin ihanuuksia

 

Mutta yllättäen mukaan löyty myös ei niin talvisia kenkiä, ihan vain koska tykästyin taas niin moniin. Ja voihan talven kunniaksi ostaa kesäkenkiä? Joululahjaksi, piristeeksi keskelle kaamosta jne jne, eli kyllä ainakin hyviä syitä löytyy Kuvasta voi kyllä karsia kaikki nilkkurit, ne kun eivät lähde pilkka hintaankaan minun mukaan ihan heti, en vain osaa yhdistää sellaisia kuin pitkiin housuihin. Katsella ja haaveilla saa silti, aye?

Mutta ne Talvikengät.. Periaatteessa, eli järjellä ajatellen mulla on..hmm..ainakin kahdet lämpimät, vettä hylkivät ja pitävät kengät odottamassa loskakelejä niin on vaikea pihinä ajatella ostavansa vielä yhdet. Ne kun vie kuitenkin niin paljon tilaakin, eli enemmän kuin kesäiset allas kengät. Mutta ei niitä kauniiksi voi sanoa, kumpiakaan=Duunimaiharit ja vaelluskengät. En luopuisi kummistakaan mistään hinnasta ainakaan vielä, vaikka siten voisin hyvällä omalla tunnolla ostaa jotkin vähemmän käytännölliset ja Kauniit tilalle.

Arvelen, että tässä käy lähes samin kuin viime vuonna, hommaan hyper alennuksesta kauniit kengät, rakastun niihin totaallisesti ja ajattelen niiden sopivan niin moneen. Varpaitani piilottaa siis joko ihanat kusiluistimet joilla murran nilkkani tai kusiluistimien ja rotantappo kenkien yhdistelmä. Tätä täytynee harkita vielä, ainakin siihen saakka kunnes rakas ystäväni tulee käymään ja jonka kanssa lupauduin lähtemään shoppailemaan. (Kunpa seuraava palkka riittäisi edes johonkin..)